Hallitus on laiminlyönyt täysin työttömyyden hoidon


Julkaistu maaliskuu 13, 2016

Työttömyys kasvaa ja työttömiä on jo 250 000. Työllisyysaste on säälittävät 68%. Mitä tekee hallitus? Leikkaa työllisyysmäärärahoista ja yrittää saada työttömät töihin piiskaamalla, vaikka työpaikkoja ei ole sen enempää.

Kolmen kuukauden suoja-ajasta luopuminen ja muut kovennukset työttömyysturvaan eivät johda muuhun kuin lisääntyneisiin karensseihin ja pidempiin leipäjonoihin. Leikkaukset työllisyysmäärärahoihin vievät pitkäaikaistyöttömiltä viimeisetkin mahdollisuudet työllistyä.

Hallitus on luvannut luoda 200 000 työpaikkaa kahdeksan vuoden aikana. Miten nämä syntyvät, siihen ei hallituksella taida enää olla vastausta, kun merkittävää talouskasvua tuskin on näkyvissä seuraavan kahdeksan vuoden aikana.

Yhteiskuntasopimuksella on tarkoitus luoda 35 000 uutta työpaikkaa. Kuitenkin työpaikkojen syntyminen riippuu käytännössä laskutavasta (joita taloustieteessä on monia), toisella laskutavalla voitanee päätyä negatiiviseen lopputulokseen. Käytännössä kaikki riippuu siitä, käyttävätkö yritykset palkkakustannuksista säästyvät rahat työntekijöiden palkkaamiseen. Tämän kevään osingonjakojen perusteella näyttää siltä, että eivät käytä, vaan lisäosinkoihin. Tällöin yhteiskuntasopimus ei lyhyellä tähtäimellä luo ainuttakaan työpaikkaa vaan vähentää niitä, koska ostovoima putoaa ja sisämarkkinoilla toimivat yritykset joutuvat irtisanomaan väkeä.

Mikä on siis hallituksen työttömyyspolitiikan saldo? Käytännössä se, että tulevaisuudessa työttömät ajetaan vielä entistä ahtaammalle, eikä työpaikkoja ole ainakaan sen enempää.

Vetoankin hallitukseen, että se peruu työttömyysturvaan kaavaillut kiristykset, palauttaa työllisyysmäärärahat entiselle tasolle, ja ryhtyy todellisiin toimiin työttömyyden vähentämiseksi. Alkuun voitaisiin lähteä esimerkiksi ottamalla käyttöön SDP:n esittämä työllistämisseteli, joka laskelmien mukaan toisi heti 15 000 työpaikkaa ja merkittävät säästöt valtiolle. Vaihtoehtoja työpaikkojen luomiseksi on monia, ja jo prosentin nousu työllisyysasteessa toisi valtiolle noin miljardin säästöt. Näin ollen työttömyyden vähentäminen on myös hyvä keino sopeuttaa, eikä kohdennettu elvytys (esim. infraan ja homekoulujen korjaamiseen) työpaikkojen luomiseksi ole sekään huono vaihtoehto.